Ehdin tänään katsoa Ylen MOT:n jutun kotiopetuksesta Suomessa. Kyllä oli monin kohdin pysäyttävää kuunneltavaa. Etteikö vanhemmalla voisi olla varmuutta, että opettaja haluaa lapsille hyvää? En ole tavannut vielä yhtäkään opettajaa, jonka lähtökohtana ei olisi se, että lapset voivat hyvin, oppivat ja saisivat parhaat mahdolliset eväät elämään.
Suomessa on jo noin 1 000 lasta kotiopetuksessa ja määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Erityisen huolestuttavaa on se, ettei valvonnasta huolimatta aina voida tietää, mitä lapsi on tosiasiassa oppinut tai miten hän voi. Kotiopetuksessa oleva lapsi jää myös esimerkiksi oppilashuollon ulkopuolelle. Kyse voi siis olla myös lapsen hyvinvoinnista.
Jokaisella lapsella on oikeus oppia opetussuunnitelman mukaiset asiat. Sitä tehdään kouluissa, ei minkään yhden ideologian tai katsomuksen opetusta. Koulu ei ole vain oppikirjoja ja kokeita, vaan myös kavereita, vuorovaikutusta ja erilaisten ihmisten kohtaamista. Se antaa lapselle mahdollisuuden ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa ja osallistua omaan kouluyhteisöön.
Lainsäädäntöä pitää korjata:
🔹 Kotiopetuksesta on tehtävä luvanvaraista
🔹Kotiopetuksen valvontaa on tiukennettava ja yhdenmukaistettava koko maassa
🔹 Viranomaisille on annettava mahdollisuus keskeyttää kotiopetus, jos lapsen oikeudet eivät toteudu.
Aikuisten oikeudet eivät saa mennä lapsen oikeuksien edelle.
