Olen ehdolla kuntavaaleissa kaupunginvaltuustoon Kangasalla sekä aluevaaleissa Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon.
Kasvatus ja koulutus
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät kaupungissamme arvokasta työtä. Saan viedä lapset joka aamu kiitollisena päiväkotiin, kun tiedän, millaisella lämmöllä ja ammattitaidolla lapsi varhaiskasvatuksessa kohdataan. Meidän pitää jatkossakin huolehtia laadukkaasta varhaiskasvatuksestamme, koska varhainen oppiminen ja ensimmäiset vuodet ovat merkittävä ja tärkeä vaihe opinpolulla. Perheiden varhainen ohjaaminen ja tukeminen tulee myös olla varhaiskasvatuksemme keskiössä. Työntekijöiden vaihtuvuus ja sairauspoissaolot ovat monessa paikassa Suomessa valtava haaste. Meidän onkin kiinnitettävä erityistä huomiota työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen.
Luontopäiväkotien ja metsäeskareiden suosio on viime vuosien aikana lisääntynyt siten, että useat Suomen kunnat tarjoavat varhaiskasvatusta tai esiopetusta, jossa oppimisympäristönä on metsä. Myös Kangasalla pitäisi aloittaa metsäeskaritoimita, koska metsä oppimisympäristönä tarjoaa monipuolisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia harjoitella esiopetussuunnitelman sisältöjä esimerkiksi sosiaalisia taitoja, vastuunottamista, oman ajattelun kehittymistä, itsestä ja toisista huolehtimista ja kestävää elämäntapaa. Metsä vähentää myös meluhaittoja sekä tukee motorista kehitystä ja itseluottamuksen vahvistumista. Leikkiminen ja oppiminen metsässä vahvistavat myös lapsen luontosuhdetta.
Meidän on luotettava maailman koulutetuimpaan opettajakuntaan ja annettava heidän keskittyä ammattitaidollaan ja omalla persoonallaan opetustyöhön. Ryhmäkoot täytyy säilyttää riittävän pieninä, jotta opettajilla on mahdollisuus kohdata jokainen lapsi ja nuori yksilönä.
Jokaisen lapsen ja nuoren on voitava käydä koulua turvallisessa ympäristössä. Koululaisemme ja opetushenkilöstömme ansaitsevat terveelliset ja nykyaikaiset oppimisympäristöt. Kangasala on viime vuosina panostanut vahvasti uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Kuluneella valtuustokaudella ovat valmistuneet Lamminrahkan koulukeskus, Kuhmalahden koulu, Ruutanan päiväkoti ja koulu sekä kesään mennessä valmista tulee myös Pikkolan pienten lasten yksikössä. Turvallisuutta täytyy edellyttää myös ilmapiiriltä ja sosiaaliselta ympäristöltä, koska ne ovat ratkaisevassa asemassa oppimisen kannalta. Kiusaamiseen ja kaikenlaiseen häirintään tulee olla ehdoton nollatoleranssi. Kangasalla on olemassa toimiva malli kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Se pitää nyt onnistuneesti jalkauttaa kaupungin kaikkiin kouluihin.
Inkluusion periaatteiden mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus olla yhteisen koulun jäsen ja siten saada riittävä tuki omassa lähikoulussaan. Eristäminen kouluyhteisöstä ei ole ratkaisu oppimisvaikeuksiin tai käyttäytymisen haasteisiin. Kun kouluissa on riittävästi aikuisia, varhainen tuki pystytään tarjoamaan riittävän aikaisessa vaiheessa, mikä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävin vaihtoehto. Se on varmin keino lasten ja nuorten oppimisen varmistamiseksi sekä syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Eduskunta on hyväksynyt lain oppimisen tuen uudistamisesta, joka astuu voimaan 1.8.2025. Se on suuri muutos perusopetuksessa ja sen käytännön toteuttamisessa on onnistuttava ensi valtuustokaudella.
Orpon hallitus on kieltänyt kännyköiden käytön oppitunneilla. Lain mahdollistaessa Kangasalla pitäisi arvioida kännyköiden kieltäminen koko koulupäivän ajaksi, koska älylaitteiden käyttäminen aiheuttaa tutkitusti fyysisiä oireita sekä heikentää sosiaalista vuorovaikutusta kavereiden kanssa.
Hyvinvointi
Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Pirkanmaan hyvinvointialueen vastuulla, mutta kaupunkien on huolehdittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kasvatus ja koulutus ovat siinä suuressa roolissa, mutta tarvitsemme myös monipuolisia hyvinvointia vahvistavia ja ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita. Erityisesti niiden oikea-aikaisesta saatavuudesta on pidettävä hyvää huolta.
Suomalaisten liikkumattomuus on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma, joka aiheuttaa kolmen miljardin euron kustannukset joka vuosi. Myös lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky näyttää viime vuosina heikentyneen huolestuttavasti. Liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa opitaan jo lapsuudessa. Vastuu lasten liikkumisesta on vanhemmilla ja perheen yhteisellä liikkumisella annetaankin esimerkkiä liikunnan tärkeydestä. Silti tarvitaan myös yhteiskunnan ohjausta.
Lasten ja nuorten päiviin on saatava lisää liikuntaa. Liian monella liian suuri osa päivästä menee älylaitteiden tai -pelien äärellä. Varhaiskasvatuksessa pitää huolehtia lasten mahdollisuudesta aktiiviseen liikkumiseen motoristen taitojen kehittymisen vahvistamiseksi. Turvallinen koulumatka, innostava koululiikunta, virikkeelliset mahdollisuudet välituntiliikuntaan ja liikuntaharrastukset koulupäivien jatkoksi ovat hyviä keinoja lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikunnan määrää.
Kangasalla pystymme vaikuttamaan asiaan myös liikuntaneuvonnan ja -palveluiden sekä liikuntapaikkarakentamisen kautta. Esimerkiksi monipuoliset matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet ja lähiliikuntapaikat kaiken ikäisille kaupunkilaisille ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta tärkeitä. Olemme näihin panostaneet ja Sorolan alue ja Lamminrahkan liikuntapuisto ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. Erityisesti meidän on pidettävä huolta siitä, että monipuoliset ulkoilureitit ja lähiliikuntapaikat ovat hyvässä kunnossa. Kangasala on saanut aina olla ylpeä kaupunkiseudun parhaista laduistaan, tämä täytyy jälleen saavuttaa.
Kangasalla on upea luonto, jonka puhtaudesta, hyvinvoinnista ja monimuotoisuudesta meidän ihmisten on huolehdittava. Metsät, harjut ja järvet ovat monelle hyvinvoinnin lähde sekä paikka virkistymiselle ja rauhoittumiselle. Ympäristömme on myös matkailun vetovoimatekijä. Kaupunkisuunnittelussa pitääkin ottaa huomioon elinympäristön vehreys, puistot ja lähimetsät. Tarvitsemme vihreää luontoa myös, jotta kaupunki voi kasvaa kestävästi.
Elinvoima
Laadukkaat palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaativat vahvan ja kestävän kuntatalouden. Olemme pari viimeistä vuotta joutuneet tasapainottamaan Kangasalan taloutta voimakkaasti ja sen seurauksena joutuneet tekemään myös ikäviä päätöksiä. Suunta on kuitenkin kääntymässä ja Kangasalan vahvan kasvun ansiosta tulevaisuus näyttää valoisammalta. Epävarmuustekijöitä kuitenkin edelleen on, koska te-uudistuksen aiheuttamat kustannukset kunnille ovat vielä epäselvät ja valtionosuudet vähenevät vuosi vuodelta. Sen vuoksi edelleen on pidettävä erityistä huolta kestävästä kuntataloudesta. Se edellyttää palveluiden fiksua ja tehokasta tuottamista joko omana toimintana tai yksityisen tai kolmannen sektorin avulla. Kaupungin resurssit ovat rajalliset, joten ne pitää kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla aina kuntalainen keskiössä ajatellen.
Kaupungin kasvu ja elinvoimaisuus ovat elinehto talouden näkökulmasta. Kun väkiluku kasvaa, verotulot lisääntyvät ja se luo pohjaa uusille investoinneille ja palveluiden kehittämiselle. Kasvu tukee myös paikallista elinkeinoelämää ja tarvitsemmekin kaupunkiin lisää yrityksiä ja yhteisöveron maksajia. Kangasalan tulee tarjota hyvät edellytykset työn tekemiselle ja yrittämiselle, jotta voimme tavoitteessa onnistua. Positiivinen työnantajaimago, yritysmyönteinen ilmapiiri, monipuolinen yritystonttitarjonta ja yritysvaikutusten arviointi ovat mielestäni tässä avainasemassa.
Kaavoitus on olennainen osa elinvoimasta huolehtimista. Siksi kaavoituksen resurssien tulee olla riittävät ja toiminnan sujuvaa. Saarenmaan, Tarastejärven ja Lamminrahkan alueiden kehitystä on tuettava. Liikenneyhteydet ovat kriittisiä elinvoiman kannalta. Kaupungin on tehtävä vahvaa edunvalvontaa, jotta 9-tien nelikaistaistaminen alkaa. Ruutanan seisakkeen ja lähijunayhteyden selvitystyötä tulee jatkaa sekä edistää raitiotien ulottamista Lamminrahkaan. Suunnitelmallinen kasvu ja asukkaiden tarpeiden huomioiminen ovat avain viihtyisään ja toimivaan kaupunkiin.
Osana talouden tasapainotusta jouduimme nostamaan myös kunnallisveroa. Kun talous on saatu tasapainoon, meidän on kyettävä sitä laskemaan lähemmäksi seutukunnallista tasoa. Ero esimerkiksi Tampereeseen on jo 1,8 prosenttiyksikköä. Kun ihmisille jää enemmän palkasta käteen käytettäväksi esimerkiksi paikallisten yritysten palveluihin, lisää se työtä ja Kangasalan elinvoimaa sekä sitä kautta palveluihin jaettavaa veropottia.
Laadukkaat sote-palvelut
Olen ehdolla aluevaaleissa, koska haluan varmistaa, että Pirkanmaalla jokainen asukas saa tarvitsemansa palvelut oikeaan aikaan.
Sote-palveluiden järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla, mutta päätöksenteko vaikuttaa suoraan meidän kaikkien arkeen. Olen valmis tekemään työtä sen eteen, että Pirkanmaan palvelut ovat laadukkaita, saavutettavia ja hoitoa saa silloin, kun sitä tarvitsee. Hyvinvointialueen resurssit ovat rajalliset, joten kaikessa toiminnassa on keskityttävä tuottamaan palvelut järkevästi ja tehokkaasti.
Erityisesti Pirkanmaalla pitäisi panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten matalan kynnyksen mielenterveys- ja perhepalveluihin sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Meidän on turvattava riittävä ja osaava henkilöstö ja heidän työhyvinvointinsa, jotta palvelut pysyvät sujuvina.
Tarvitsemme tässä yksityisen ja kolmannen sektorin apua, jotta jonot sote-palveluihin saadaan purettua. Esimerkiksi palvelusetelin käyttöä pitäisi laajentaa, koska se antaa samalla asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa omiin palveluihinsa. Myös sote-palveluiden digitalisaatiota pitää edistää entisestään, koska esimerkiksi chatit ja etävastaanotot auttavat purkamaan jonoja, vähentävät kustannuksia ja ennen kaikkea helpottavat ihmisten arkea. Pirhan digiklinikasta hyvästä palvelusta annetaankin paljon positiivista palautetta.
Orpon hallitus on tehnyt oikean ratkaisun lisätessään yksityisen sairaahoidon kelakorvauksia. Suomessa tehdään yli 3 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä kelakorvauksen tukemana ja vaikka vain osa näistä siirtyisi julkiselle puolelle, hyvinvointialueet olisivat suurten haasteiden edessä hoitojonojen kasvaessa entisestään.