Suomessa on viime vuosina oltu aiheellisesti huolissaan lasten ja nuorten liikkumattomuudesta, heikentyneestä hyvinvoinnista ja kasvavista mielenterveyden haasteista. Samaan aikaan lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttö on kasvanut ennennäkemättömäksi. Nämä ilmiöt eivät ole toisistaan irrallaan ja siksi sosiaalisen median käyttöön tarvitaan selkeät rajat lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Ministeriön lapsille ja nuorille suunnattu kysely osoittaa ongelman mittasuhteet. 11–13-vuotiaista 29 prosenttia ja 13–19-vuotiaista 47 % käyttää sosiaalista mediaa 3–5 tuntia päivässä. Osa viettää somessa vieläkin enemmän, jopa yli viisi tuntia vuorokaudessa.
Mistä nämä tunnit ovat pois?
Unesta. Liikunnasta. Harrastuksista. Kasvokkaisista kaverisuhteista. Tavallisesta lapsuudesta.
Nuoret tunnistavat tämän myös itse. He arvioivat, että ilman somea he nukkuisivat enemmän, liikkuisivat enemmän ja tapaisivat ystäviään nykyistä useammin. Samalla sosiaalinen media altistaa lapsia ja nuoria kiusaamiselle, häirinnälle, ahdistelulle, seksuaaliväkivallan uhille sekä muille haitallisille sisällöille.
Elokuun alussa voimaan tullut perusopetuslain uudistus velvoittaa kouluja edistämään oppilaiden liikunnallista elämäntapaa. Uudistus on tärkeä ja tarpeellinen. Lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä, mutta liian harva saavuttaa tämän tavoitteen. Koulut voivat kannustaa välituntiliikuntaan, terveellisiin elämäntapoihin ja lisätä aktiivisuutta oppitunteihin, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmaa, jos suuri osa lasten vapaa-ajasta kuluu sosiaalisen median palveluissa. Liikkuminen ei voi olla yksin koulun vastuulla.
Siksi lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöä koskevat rajoitukset ja ikärajat tulee säätää lakiin vielä tämän hallituskauden aikana. On hyvä, että sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen on ryhtynyt määrätietoisesti edistämään lasten ja nuorten somen käytön rajoittamista.
Kyse ei ole vain ruutuajasta. Kyse on lasten hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja siitä, mihin lapset käyttävät lapsuutensa.