Varmasti lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että lähijunan pitäisi olla osa Kangasalan joukkoliikennettä. Ruutanan lähijunaseisake on ollut mukana kaupunkiseudun raidereformisuunnittelussa ja työtä sen eteen, että junat voisivat pysähtyä Ruutanassa, on tehty Kangasalla jo vuosia. Vatialan seisaketta on myös aikaisemmin selvitetty, mutta ratateknisten haasteiden vuoksi se on pudonnut suunnitelmista pois.
Kriittinen kysymys onkin, millä ehdoilla ja millä aikataululla se on mahdollista toteuttaa. Kangasala käyttää tällä hetkellä koko kaupungin joukkoliikenteeseen vajaa 2 miljoonaa euroa vuodessa. Seisakkeen rakentaminen Ruutanaan maksaa noin 2 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi liikennöinnin vuosittaiset kustannukset nousevat satoihin tuhansiin euroihin, mahdollisesti jopa lähelle miljoonaa euroa. Koska seisake ei ole kaupunkimme keskustassa, kuten monissa muissa kaupunkiseudun kunnissa, matkustajamäärät ovat myös rajallisemmat. Vatialan seisakehan olisi sijainniltaan aivan erinomainen, kun sen ympäristössä asuisi Ruutanaa huomattavasti enemmän ihmisiä ja matkustajapotentiaali olisi merkittävä.
Tilannetta vaikeuttaa se, että valtio ei tue uusien lähijunayhteyksien käynnistämistä samalla tavalla kuin nykyisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Lempäälässä liikennettä tuetaan valtion toimesta, mutta uusien yhteyksien ja vuorojen osalta tällaista tukea ei ole tiedossa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kaupunki (eli muut veronmaksajat) joutuisi subventoimaan jokaisesta matkasta huomattavan summan – pitkälle yli 10 euroa matkaa kohden. Kaupungin muutenkin tiukassa taloustilanteessa yhtälöstä voi olla vaikeaa saada taloudellisesti kestävä.
Kuntien eli luottamushenkilöiden pitää syksyllä tehdä päätöksiä siitä, sitoudutaanko lähijunaliikennettä ostamaan 2030-luvulla. Kangasalan kannalta paras ratkaisu olisi varmasti se, että jo muutenkin ohimenevät junat voisivat täällä pysähtyä ja se, että lähijunaliikenteeseen pääsisi mukaan myös joustavasti myöhemmin 2030-luvulla.