Suomalaisten liikkumattomuus on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma, joka aiheuttaa kolmen miljardin euron kustannukset joka vuosi. Myös lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky näyttää viime vuosina heikentyneen huolestuttavasti.
Yhtälö on kestämätön. Samaan aikaan, kun eläkeiät nousevat ja työuria pitäisi pidentää, suomalaisten fyysinen kunto ja sitä kautta työssä jaksaminen heikkenee. Jotain on tehtävä ja työhön tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa opitaan jo lapsuudessa. Vastuu lasten liikkumisesta on vanhemmilla ja perheen yhteisellä liikkumisella annetaankin esimerkkiä liikunnan tärkeydestä. Silti tarvitaan myös yhteiskunnan ohjausta.
Lasten ja nuorten päiviin on saatava lisää liikuntaa. Liian monella liian suuri osa päivästä menee älylaitteiden tai -pelien äärellä. Korona-aika rajoituksineen on pahentanut tilannetta entisestään. Varhaiskasvatuksessa pitää huolehtia lasten mahdollisuudesta aktiiviseen liikkumiseen motoristen taitojen kehittymisen vahvistamiseksi. Turvallinen koulumatka, innostava koululiikunta, virikkeelliset mahdollisuudet välituntiliikuntaan ja liikuntaharrastukset koulupäivien jatkoksi ovat hyviä keinoja lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikunnan määrää.
Koska liikkumattomuus uhkaa työkykyä ja lisää sairauspoissaoloja, työikäisten liikkeelle saamiseen kannattaa panostaa esimerkiksi tukemalla työmatkaliikuntaa, vapaa-ajan liikuntaa tai mahdollistamalla liikunnan harrastamista myös työaikana. Myös kunnilla on merkittävä rooli liikuntaneuvonnan ja -palveluiden sekä liikuntapaikkarakentamisen kautta, jotta liikunta on kaikenikäisille suomalaisille helposti saavutettavissa ja saatavilla perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta.
Kolmannen sektorin monenlaiset yhdistykset ja urheiluseurat liikuttavat suomalaisia ja tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Olen itsekin toiminut aktiivisesti urheiluseurassa ja nähnyt, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita vapaaehtoisvoimin tekemään työtä liikunnan ja huippu-urheilun eteen. Seurojen toimintaedellytyksistä täytyy pitää jatkossakin huolta.
Liikuntaa ja huippu-urheilua on rahoitettu aikaisemmin Veikkaus-voitoilla, mutta vuodesta 2024 rahoitus päätetään osana valtion rahoitusta. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että suomalaisten liikkumattomuuteen suhtaudutaan vakavasti ja että liikunnan ja huippu-urheilun rahoitus on riittävällä tasolla.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Kangasalan Sanomien verkkosivuilla 22.1.2023.