Hyvinvoiva Suomi

Suomalaiset ansaitsevat hyvää hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat. Ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin panostaminen on järkevää, koska ne maksavat itsensä takaisin. Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt huolestuttavasti, perheet tarvitsevat tukea, suomalaisten liikkumattomuus on vakava kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma ja mielenterveyspalveluiden kriisiytyminen on ratkottava. Turvallinen arki on hyvinvoinnin peruspilari. Hyvinvoivassa Suomessa jokaisella pienellä ihmisellä on oikeus turvalliseen lapsuuteen.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Suomalaiset ansaitsevat laadukkaat sote-palvelut ja hyvää hoivaa silloin, kun sitä tarvitsevat.

Syntynyt hoitovelka on purettava ja ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja tarvitsemme siihen yksityisen ja kolmannen sektorin apua. Laajennetaan palvelusetelin käyttöä, koska se antaa samalla asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa omiin palveluihinsa.

Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa, niin että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus päästä terveyskeskuksen palveluihin silloin kun tarve hoidolle on. Otetaan esimerkiksi käyttöön moniammatillinen omatiimimalli ja omahoitajat- ja lääkärit paljon palveluita tarvitseville. Kehitetään digipalveluita, käyttöönotetaan esim. etävastaanotot purkamaan jonoja, vähentämään kustannuksia ja ennen kaikkea helpottamaan asiakkaan arkea. Yksityisen sairaanhoidon kelakorvauksen leikkaus oli virhe, joka pitäisi peruuttaa. Suomessa tehdään yli 3 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä kelakorvauksen tukemana ja sen leikkaamisen riskinä on, että hoitojonot kasvavat entisestään ja hoitoon pääsy vaikeutuu.  

Mielenterveyskriisin ratkaiseminen vaatii ponnisteluja ja oikeasti vaikuttavia tekoja avun saannin helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Terapiatakuu on toteutettava, koska se takaisi nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon.

Hoitajapula on vakava uhka sosiaali- ja terveyspalveluillemme. Mikäli ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole, ei ole myöskään sote-palveluita, joihin hyvinvointivaltiossa olemme tottuneet. Hoitajapulan ratkaisemiseksi alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä. Työvoimapulan helpottamiseksi tarvitsemme koulutettuja ja alalle soveltuvia hoitajia myös ulkomailta.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme, joten heistä meidän on pidettävä erityisen hyvää huolta. Tarjotaan lapsiperheille riittävästi varhaista matalankynnyksen tukea arjen helpottamiseksi ja ennaltaehkäisemään lastensuojelun tarvetta.

Vanhusten hoito on saatava kuntoon, jotta jokaisella on oikeus ja mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen.

TURVALLISUUS

Turvallinen arki on hyvinvoinnin peruspilari.

Sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen. On meidän aikuisten tehtävä varmistaa, että niin on myös tulevaisuudessa. Hyvinvoivassa Suomessa jokaisella pienellä ihmisellä on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Turvataan laadukas varhaiskasvatus, joka tavoittaa erityisesti ne lapset, jotka varhaisesta tuesta eniten hyötyisivät (lue lisää: Sivistynyt Suomi). Meidän on huolehdittava maailman parhaasta neuvolasta ja muista lapsiperheiden matalankynnyksen palveluista. Myös toimimat ,ielenterveys- ja päihdepalvelut on saatava kuntoon ja ylipäänsä varmistettava sellaiset yhteiskunnan tukiverkot, jotka auttavat eteenpäin silloin kun tarve on. Myös taloudellinen ja ekologinen kestävyys ovat keskiössä, jotta mahdollistamme turvallisen lapsuuden myös tuleville sukupolville.

Viime aikoina nuoriso- ja katurikollisuus ovat lisääntyneet ja ne voivat lisätä myös ihmisten turvattomuuden tunnetta, mikäli asiaan ei riittävällä vakavuudella puututa. Mielestäni ensisijaisesti nuorisorikollisuutta pitää kitkeä pureutumalla niihin juurisyihin, joista rikollisuus johtuu. Ennaltaehkäisevät toimet ovat tässä ensisijaisia. Laadukas perusopetus ja varhaiskasvatus ja sen osallistumisasteen nostaminen riittävine tukipalveluineen ovat avainasemassa, jottei yksikään lapsi tai nuori syrjäydy. Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan on puututtava asianmukaisesti. Lapset ja nuoret tarvitsevat luotettavia aikuisia ympärilleen, perhe- ja nuorisotyön sekä lastensuojelun on toimittava, ankkuritoiminnan käyttöä on laajennettaa ja tiedon pitää liikkua viranomaisen välillä nykyistä paremmin. Lisäksi tarvitsemme lisää poliiseja ja rangaistuksia on varmasti myös tarpeen arvioida.

LIIKUNTA JA URHEILU

Suomalaisten liikkumattomuus on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma, joka aiheuttaa kolmen miljardin euron kustannukset joka vuosi.

Myös lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky näyttää viime vuosina heikentyneen huolestuttavasti.  Yhtälö on kestämätön. Samaan aikaan, kun eläkeiät nousevat ja työuria pitäisi pidentää, suomalaisten fyysinen kunto ja sitä kautta työssä jaksaminen heikkenee. Jotain on tehtävä ja työhön tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Liikunnallinen ja terveellinen elämäntapa opitaan jo lapsuudessa. Vastuu lasten liikkumisesta on vanhemmilla ja perheen yhteisellä liikkumisella annetaankin esimerkkiä liikunnan tärkeydestä. Silti tarvitaan myös yhteiskunnan ohjausta. Lasten ja nuorten päiviin on saatava lisää liikuntaa. Koska liikkumattomuus uhkaa työkykyä ja lisää sairauspoissaoloja, työikäisten liikkumista kannattaa tukea. Seurojen toimintaedellytyksistä täytyy pitää jatkossakin huolta ja varmistaa, että liikunnan ja huippu-urheilun rahoitus on riittävällä tasolla.