Sivistynyt Suomi

Suomi pärjää ainoastaan vahvalla sivistyksellä ja korkealla osaamisella. Suomalaisten osaamistaso on heikentynyt ja kansainvälisesti katsoen vielä poikkeuksellisen nopeasti. Varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea on huutava pula ammattilaisista. Liian moni nuori siirtyy perusopetuksesta toiselle asteella puutteellisin tiedoin ja taidoin. 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Suunta on käännettävä, jotta palaamme yhdeksi maailman koulutetuimmaksi kansaksi. Kasvatus ja koulutus ovat myös hyvinvoinnin perusta.

VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS

Laadukas varhaiskasvatus on ensimmäinen ja tärkeä vaihe opinpolulla.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät ympäri Suomea arvokasta työtä. Saan itsekin kiitollisena viedä lapsen joka aamu päiväkotiin, kun tiedän, millaisella lämmöllä ja ammattitaidolla lapsi varhaiskasvatuksessa kohdataan. Meidän on huolehdittava laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, koska varhainen oppiminen ja ensimmäiset vuodet ovat merkittävä ja tärkeä vaihe opinpolulla. Siihen tarvitaan osaavia ammattilaisia. Varhaiskasvatuksessa kytee jo hoitoalalla nähty vakava henkilöstöpula, johon meidän on löydettävä ratkaisuja. Vain varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoimaa vahvistamalla ja koulutusmääriä lisäämällä turvaamme sen, että lapset saavat jatkossakin laadukasta varhaiskasvatusta.

Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus tasaa tutkitusti erilaisista perhetaustoista tulevien lasten valmiuksia aloittaa koulu. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin edelleen muita Pohjoismaita jäljessä ja ongelma on erityisesti, että he, jotka eniten varhaiskasvatuksesta hyötyisivät, heikoiten sinne osallistuvat. Toteutetaan siis kaksivuotinen esiopetus ja tavoitellaan maksutonta varhaiskasvatusta.

PERUSOPETUS

Seuraavan hallituksen on otettava tehtäväkseen peruskoulun kuntoon laittaminen, jotta jokaisella nuorella on sieltä päästyään riittävät perustiedot ja -taidot jatko-opintoihin.

Perusopetus tarvitsee riittävän pysyvän rahoituksen, ettei resurssien riittävyys riipu erilaisista määräaikaisista hankkeista.

Inkluusio ei nykymuodossaan toimi, koska siitä on valitettavan usein tullut kuntien keino säästää menoja.  Kouluilla pitää olla riittävästi aikuisia, jotta jokainen oppilas saa laadukasta yksilöllistä opetusta ja riittävästi tukea. Inkluusion perusajatus on, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada oppimiseen tarvitsemansa tuki omassa lähikoulussaan, eikä suinkaan jäädä ilman tukea isoihin yleisopetuksen ryhmiin. Tarvitsemme enemmän erityisopettajia ja riittävästi pienryhmiä, jotta opetusta ja tukea saa myös muualla kuin yleisopetuksen ryhmissä.

Perusopetuksessa pitää keskittyä perusasioihin. Opetussuunnitelma on täynnä monenlaisia hienoja sisältöjä, mutta samaan aikaan suomalaisten lukutaito ja matemaattiset taidot ovat heikentyneet.  Hallinnollisten paperitöiden sijaan opettajien pitää voida keskittyä perustehtäväänsä: opettamiseen, kasvattamiseen, oppimisen tukemiseen sekä lasten ja nuorten kohtaamiseen. Meidän on luotettava maailman koulutetuimpaan opettajakuntaan ja annettava heidän keskittyä ammattitaidollaan ja omalla persoonallaan opetustyöhön.

Jokaisen lapsen ja nuoren on voitava käydä koulua turvallisessa ympäristössä. Kiusaaminen ja kaikenlainen häirintä saatava kitkettyä pois kouluista. Lainvastaiset teot eivät voi olla vain kiusaamista siksi, että ne tapahtuvat koulun alueella. Aikuinen on koulussa auktoriteetti, jonka täytyy voida asettaa lapsille rajat oppimisrauhan turvaamiseksi. Sähköiset oppimateriaalit ovat olleet hyvä lisä, mutta jatkuva ruudun tai netin tuijottaminen vain lamaannuttaa ja heikentää oppimista.

TOINEN ASTE

Suomalaisen koulutus- ja osaamistason nostamisen edellytyksenä on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Nykyinen hallitus on laajentanut oppivelvollisuutta, mutta velvoite on vain mekaaninen toimenpide, joka ei itsessään varmista opiskelijoiden taidon ja tiedon saavuttamista työelämää ja myöhempää koulutuspolkua varten. Riittävät tukipalvelut eli mahdollisuus erityisopetukseen, opiskeluhuoltoon ja opinto-ohjaukseen tarvitaan jo perusopetuksessa ja nivelvaiheen yli toiselle asteelle.

Toisen asteen koulutuksen on jatkossakin pohjauduttava duaalimalliin, jossa lukio ja ammatillinen koulutus toteuttavat omia erillisiä tehtäviään. Lukion tulee tulevaisuudessakin tarjota laaja-alaista yleissivistystä ja valmiuksia korkeakouluopintoihin. Ammatillinen koulutuksen pitää pystyä vastaamaan työelämän tarpeisiin, jotta meillä on riittävästi ammatillisesti sivistyneitä osaajia. Turvataan toisen asteen riittävä rahoitus sekä laadukkaaseen opetussisältöihin että tukipalveluihin. Huolehditaan myös, että ammatillisessa koulutuksessa on tarjolla riittävästi lähiopetustunteja.  Pidetään ylioppilaskirjoitukset osana lukiokoulutusta, koska ne antavat yhdenvertaista tietoa siitä, minkälainen lukiolaisten osaamistaso on.

Koulutusjärjestelmämme on kyettävä vastaamaan tulevaisuuden osaajatarpeisiin. Työelämän tarpeet voivat muuttua äkillisestikin esimerkiksi tilanteissa, joissa irtisanotaan suuri joukko työntekijöitä tai toisella alalla tarvitaan yllättäen paljon osaajia. Koulutusjärjestelmämme (erityisesti ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen) täytyy pystyä vastaamaan muutosten aiheuttamiin kouluttamistarpeisiin.

KORKEAKOULUTUS JA TIEDE

Vuoteen 2030 mennessä vähintään 50% ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon.

Suomalaisten koulutustaso on heikentynyt huolestuttavasti ja olemme jääneet merkittävästi jälkeen muista OECD-maista. 1970-luvulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Suomalaisten osaamistasoa on nostettava ja se edellyttää korkeakoulutuettujen osuuden kasvattamista siten, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 50% ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Aloituspaikkoja on lisättävä erityisesti niillä aloilla ja niille maantieteellisille alueille, joissa osaajista on pulaa samalla huolehtien niiden pysyvästä rahoittamisesta. Korkeakoulujen aloituspaikkoja onkin nostettava Pirkanmaalla pysyvästi, koska olemme kasvava ja alati kehittyvä maakunta, jonka veto- ja pitovoimasta suuri osa tulee korkeakoulutetuista ja osaavasta työvoimasta.

Suomen korkeakoulujen sekä suomalaisen tieteen ja tutkimuksen pitää pärjätä kansainvälisessä vertailussa. Suomalaisten koulutustason kasvattaminen vaatii pitkäaikaisen suunnitelman rahoituksen turvaamiseksi. Kokoomus on sitoutunut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset -rahoituksen 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä pitää luopua ja korottaa opintotuen tulorajoja merkittävästi, ettei yhteiskunta sakota yhdenkään opiskelijan ahkeruudesta.